Otsikkotiedosto on ASCII-muotoinen tiedosto, jota käytetään otsikkotaulun määrittämiseen.
Kaikki annetut arvot ovat millimetreinä ellei toisin mainita. Komennoissa olevat mitat (pisteiden paikat) annetaan matemaattisen koordinaatiston mukaan (X=vaakaan, Y=pystyyn). Positiivisena annetut koordinaatit lasketaan paperin vasemmasta alakulmasta lähtien ja negatiiviset oikeasta yläkulmasta. Tämä mahdollistaa paperikoosta riippumattomat otsikkotiedostot. Hakasuluissa olevat parametrit ovat vapaaehtoisia. Jos niitä ei anneta, käytetään oletusarvoa.
Otsikkotiedosto piirretään aina suoraan tiedostosta, joten sitä editoitaessa ovat muutokset nähtävissä heti talletuksen jälkeen.
Marginaali (MAR x [y=x])
vasemman alakulman paikka paperiin nähden.
Kehyksen koko (FRA leveys korkeus koodi [viivanleveys=0])
Jos FRA = 0 0, käytetään ohjelmassa annettua paperikokoa, josta vähennetään reunoilta marginaalien verran. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, tulkitaan se värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja viivan tyyppi, paksuus ja väri haetaan kooditiedoston T3-kohdasta.
Piirtoalue (CLR x1 y1 x2 y2 [x3=0 y3=0])
Määrää piirtoalueen paperin sisällä.
Poikki- ja pituusleikkauskuville jätetään automaattisesti vähintään 15 mm marginaali vasempaan reunaan pystyakselin lukemia varten. Jos parametrit x3 ja y3 annetaan, käytetään niitä poikki- ja pituusleikkauskuvissa parameterien x1 ja y1 sijaan.
Nimiöalue (EXC x1 y1 x2 y2)
Poistaa annetun alueen piirtoalueesta. Tälle alueelle ei piirretä aineistoa.
Origon paikka (ORI x y)
Kaikki mitat annetaan origoon nähden (oletus 0,0 = paperin vasen alakulma).Voit vaihtaa origon paikkaa koska tahansa.
Laatikko (REC x y leveys korkeus koodi [viivanleveys=0])
Piirtää annetun kokoisen laatikon. Jos annat vain kaksi parametria, laatikon alakulma on sen hetkisessä origossa ja parametrit kertovat leveyden ja korkeuden. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, tulkitaan se värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja viivan tyyppi, paksuus ja väri haetaan kooditiedoston T3-kohdasta.
Viiva (LIN x1 y1 x2 y2 koodi [viivanleveys=0])
Piirtää viivan annettujen pisteiden väliin. Jos annat vain x1 ja y1, piirretään viiva kynän nykyisestä paikasta annettuun pisteeseen. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, se tulkitaan värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja viivan tyyppi, paksuus ja väri haetaan kooditiedoston T3-kohdasta.
Teksti (TEX x y koko koodi teksti)
Tekstin piirto. Jos teksti alkaa ?-merkillä, kysyy ohjelma uuden tekstin käytön yhteydessä. Voit myös yhdistää esim. ?#DATE, jolloin päiväys kysytään ensimmäisellä kerralla, mutta talletaan sitten vakiotekstinä. Tekstin voi antaa myös muodossa: oletus //? kysymys. Tässä muodossa tekstit ja alkuperäiset kysymykset myös tallennetaan kysymisen jälkeen. Tämä mahdollistaa tekstien uuden kysymisen myöhemmin ilman alkuperäistä mallitiedostoa.
Jos teksti alkaa #-merkillä, ohjelma kirjoittaa sen paikalle koodia vastaavan tiedostomakron tai pistemakron. Makrot #X, #Y, #Z, #A ja #B ovat aktiivisen pisteen koordinaatteja, jotka voidaan tarvittaessa muotoilla normaaleilla muotoilusäännöillä (esim. #Z%.3). #CODE_Tn_sss on selitysosan hakeminen annetulle koodille. Esim. #CODE_T3_121 hakee T3-kentän selityksen koodille 121.
Makrojen #INFO1, #INFO2 ja #INFO2 arvot haetaan otsikon asetusten infokentistä.
Lisäksi otsikkotiedostossa on käytettävissä makrot #AUTOSYSTEM ja #AUTOEPSG. Molemmat käyttävät aktiivisen pisteen tai paperin keskikohdan itäkoordinaattia päättelemään koordinaattijärjestelmän. Toimivat WGS84-, TM35-, KKJ- ja GK-järjestelmien kanssa. Ensimmäinen hakee järjestelmän nimen ja toinen EPSG-koodin.
Jos teksti alkaa $-merkillä, hakee ohjelma tekstiksi aktiiviselta pisteeltä koodia vastaavan ominaisuustiedon. Esimerkiksi: $DIA aktiivisen pisteen DIA-ominaisuus tai $DATE aktiivisen pisteen DATE-ominaisuus. Jos teksti alkaa kahdella $-merkillä, hakee ohjelma tekstiksi aktiivisen pisteen tiedostolta (tai jos aktiivista pistettä ei ole, haetaan aktiivinen tiedosto) koodia vastaavan ominaisuustiedon. Esimerkiksi: $$PROJECT tiedoston PROJECT-ominaisuus tai $$DATE tiedoston DATE-ominaisuus. Jos teksti alkaa merkeillä $#, ohjelma yrittää löytää tosiarvon ominaisuudelle kooditiedostosta (esim. $#T3 hakee koodin selityksen tai $#MAT hakee materiaalin nimen).
Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, se tulkitaan värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja tekstin tyyppi (fontti, koko, väri) haetaan kooditiedoston Fontit-kohdasta.
Oletuksena teksti asemoidaan sijainnin oikealle puolelle. Komennolla TEXL teksti voidaan asemoida sijainnin vasemmalle puolelle.
Listaus (LIST x y koko koodi formaatti sorttaus [tyhjäys=0])
Kirjoittaa koordinaattilistan valituista pisteistä paikkaan x y. LIST_UP-komento kirjoittaa listan alhaalta ylöspäin.
Koko on tekstin koko millimetreinä ja koodi on tekstin koodi. Formaatti on rivin formaatti (esim. 34XY = T3 T4 X Y) ja Sorttaus on valittujen pisteiden sorttausjärjestys. (esim. 4XY tai 34). Tyhjäys 1 tyhjää taustan, 2 piirtää laatikon ympärille ja 3 tekee molemmat. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, se tulkitaan värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja tekstin tyyppi (fontti, koko, väri) haetaan kooditiedoston Fontit-kohdasta.
Symboli (SYM x y koodi koko [väri=0] [teksti=2.0]), viivatyyppi (LTY/PRO x y koodi koko [väri=0] [teksti=2.0]) tai aluemaalaus (ARE/VOL x y koodi koko [väri=0] [teksti=2.0])
Piirtää koodin mukaisen symbolin, viivatyypin tai aluemaalauksen paikkaan x y. Koodi on lajikoodi kooditiedostossa ja koko on symbolin koko millimetreinä. Väri 0 on väri koodin mukaan ja värit 1-30 ovat väri väritaulukosta. Teksti on tekstin koko millimetreinä.
PRO ja VOL käyttävät T1 pintakoodia ja kaikki muut T3 lajikoodia. Koodi voi myös olla pilkuilla erotettu lista koodeja, jotka piirretään allekkain käyttäen tekstikokoa välinä.
Karttamerkit (LEG x y pisteet/viivat/alueet [koko=2.0] [väri=0] [teksti=2.0])
Etsii aktiivisesta tiedostosta käytetyt koodit ja näyttää eniten käytetyt symbolit, viivatyypit ja aluemaalaukset. Optioita pisteet, viivat ja alueet voidaan käyttää rajoittamaan koodien määrää. Esimerkiksi määrittely 5/5/5 näyttää viisi eniten käytettyä symbolia, viisi eniten käytettyä viivatyyppiä ja viisi eniten käyettyä aluemaalausta. Jos SYM, LTY, PRO, ARE tai VOL määrittelyjä on käytetty tiedostossa ennen LEG-riviä, jo näytetyt koodit poistetaan karttamerkeistä.
Poikki- ja pituusleikkausikkunoissa piirretään pintojen viivatyypit ja massojen aluemaalaukset kaikista elementtilistan tiedostoista.
Tekstitiedosto (FILE x y koko koodi [tyhjäys=0] [tiedosto])
Piirtää tekstitiedoston kuvaan kohtaan x y. Koko on fontin koko millimetreinä. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, tulkitaan se värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja tekstin tyyppi (fontti, koko, väri) haetaan kooditiedoston Fontit-kohdasta. Tyhjäys 1 tyhjää taustan, 2 piirtää laatikon ympärille ja 3 tekee molemmat. Tiedosto on tiedoston nimi (voidaan antaa myös otsikon asetuksissa) joko koko polulla tai suhteellisena otsikkotiedoston polkuun nähden.
Mittakaavajana (RUL x1 y1 x2 y2 koodi [viivanleveys=0] [koko=2.0])
Piirtää mittakaavajanan. Koordinaatit x1, y1, x2 ja y2 ovat mittakaavajanalle varatun kuva-alueen vasen alakulma ja oikea yläkulma. Jana voi olla lyhempi kuin varattu alue, mutta ei pisempi. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, tulkitaan se värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja viivan tyyppi, paksuus ja väri haetaan kooditiedoston T3-kohdasta. Koko on tekstin koko.
Pohjoisnuoli (NOR x1 y1 x2 y2 code [viivanleveys=0] [koko=x2-x1])
Piirtää pohjoisnuolen. Koordinaatit x1, y1, x2 ja y2 ovat nuolelle varatun kuva-alueen vasen alakulma ja oikea yläkulma. Yleensä neliö. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, tulkitaan se värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja viivan tyyppi, paksuus ja väri haetaan kooditiedoston T3-kohdasta. Koko on symbolin koko.
Maastomallin värjäyksen väriasteikko (COL x1 y1 x2 y2 [tekstikoko=2.0])
Piirtää laatikon maastomallin värjäyksen väreillä ja asteikon vastaavilla lukuarvoilla.
Kaivodiagrammi (WEL x1 y1 x2 y2 koodi [viivanleveys=0] [koko=2.0] [flag=0])
Kaivoviitteen ominaisuuksien mukaan piirretyt putkien suunnat. Koordinaatit x1, y1, x2 ja y2 ovat diagrammille varatun kuva-alueen vasen alakulma ja oikea yläkulma. Alue voi olla myös suorakaiteen muotoinen. Jos koodi on pienempi tai yhtä suuri kuin 30, tulkitaan se värinumeroksi, muuten se tulkitaan koodiksi ja viivan tyyppi, paksuus ja väri haetaan kooditiedoston T3-kohdasta. Koko on tekstin koko. Flag on toiminto ohjaava asetus. Flag 1 piirtää suhteelliset suunnat, jolloin lähtevä putki osoittaa suoraan ylös. Lähtevä putki piirretään paksummalla viivalla ja saa tekstin "L", tulevat putket numeroidaan juoksevasti myötäpäivään T1-T9 lähtevästä putkesta alkaen.
Bitmap logo (BMP x1 y1 x2 y2 tiedosto)
Piirtää rasterikuvatiedoston kuvaan. Koordinaatit x1, y1, x2 ja y2 ovat kuva-alueen vasen alakulma ja oikea yläkulma. Tiedosto on kuvatiedoston nimi joko koko polulla tai suhteellisena otsikkotiedoston polkuun nähden. Jos tiedostonimi alkaa $-merkillä, haetaan tiedoston nimi aktiivisen pisteen ominaisuudesta. Esim. $KUVA, jossa KUVA on ominaisuuden nimi.
PIC skaalaa kuvan annettuun alueeseen säilyttäen kuvasuhteen. BMP puolestaan venyttää kuvan täyttämään koko annetun alueen. Kuvatiedoston formaatti voi olla mikä tahansa yleinen rasteriformaatti (BMP, GIF, JPG, PNG, TIF). Tiedosto voidaan lukea myös aktiivisen projektin asetuksista käyttämällä makroa #LOGO.
MAR 3 FRA 0 0 CLR 5 35 -45 -5 ORI -250 0 REC 250 30 LIN 0 30 250 30 LIN 0 0 0 30 LIN 30 0 30 30 LIN 90 0 90 30 LIN 140 0 140 30 LIN 200 0 200 30 TEX 3.0 9.0 12 2 UTIC TEX 3.3 9.3 12 2 UTIC TEX 33 25 3 1 Project TEX 33 10 10 1 ?Project TEX 93 25 3 1 Customer TEX 93 18 6 1 ?Customer1 TEX 93 11 6 1 ?Customer2 TEX 93 4 6 1 ?Customer3 TEX 143 22 3 1 Scale TEX 160 22 8 1 #SCA TEX 143 12 3 1 Date TEX 160 12 8 1 #DAT TEX 143 2 3 1 Number TEX 160 2 8 1 ?Number TEX 203 25 3 1 Legend TEX 203 10 10 1 ?Legend ORI -40 30 SYM 5 6 123 4.0 1 TEX 10 5 3 1 Symb_123 SYM 5 11 124 4.0 1 TEX 10 10 3 1 Symb_124 SYM 5 16 125 4.0 1 TEX 10 15 3 1 Symb_125 LTY 4 21 141 6.0 0 TEX 10 20 3 1 Ojan reuna LIN 0 0 0 -0.1