Ruutuverkkoon perustuva laskentamenetelmä, jossa massat lasketaan useasta mallista yhdellä kerralla. Kaikkien käytössä olevien maastomallien muodostama alue käydään läpi annetulla ruutukoolla. Jokaisessa ruudukon pisteessä lasketaan kaikista malleista korkeuspiste ja näiden perusteella ruudun massat.
Massalaskenta on tarkka laskettavien pintojen tunnuksista. Ennen laskentaa kannattaa tarkistaa, että mallin pintatunnus on oikea ja tarvittaessa muuttaa sitä mallin editoinnilla.
Toiminto listaa näkyviin joidenkin massojen alueet ja tilavuudet. Loput tiedot löytyvät tulostiedostosta. Massalaskennan tulokset tallentuvat myös tiedostoon ominaisuustietona. Massaominaisuudet ovat nimeltään VOL_x, missä x on pintatunnus. Esimerkiksi kalliomassat tallentuvat ominaisuuteen VOL_2. Näiden ominaisuuksien kautta voidaan massat näyttää otsikkotiedostossa.
Laskennassa käytettävä ruutukoko.
Anna lista massoista, jotka haluat tulostiedostoon ja jotka maalataan ruutuun. Massat lasketaan aina kaikkia pintoja käyttäen. Valitse * (tähti), jos haluat kaikki massat mukaan tulostiedostoon. Massat väritetään käyttäen kooditiedostossa määrättyjä koodeja. Koodi määräytyy pintatunnuksen mukaan 9800 + pinnan numero eli 1-pinnan koodiksi tulee 9801. Tämä asetus palautetaan aina ohjelman käynnistyksessä takaisin oletusarvoon *.
Selauspainike avaa pintojen valintalistan. Massojen alatyyppejä kuten 2.1 ei valita erikseen, vaan laskentaan tulevat joko kaikki pintaan 2 liittyvät massat tai ei mitään. Shift-näppäimen kanssa selauspainike avaa listan editoinnin.
Massalistan alussa voi olla yhtäsuuruusmerkillä erotettu nimi (esim. Nimi=1,2). Nimiavaruuksia voidaan käsitellä kaksoispisteen kanssa. Esimerkiksi KA:* tai vain KA: valitsee kaikki nimiavaruuden KA massat. Vastaavasti *:11 tai vain :11 valitsee rakennepinnat kaikista nimiavaruuksista.
Oletuksena tallennetaan vain päällimmäisten massojen alueet. Tallenna hajapisteet -asetus tallentaa myös ruutujen keskelle jokaisen pinnan hajapisteen. Pisteiden korkeudet ovat joko korkeuserot alempaan pintaan tai alkuperäisten mallien korkeudet.
Arvo m²-raja on neliölouhinnan raja-arvo kalliopinnalle (2). Tätä matalammat louhinnat lasketaan erikseen neliöinä. Kaltevuus on kalliolouhinnan alapinnan minimikaltevuus. Jos rakennepohjan kaltevuus on jyrkempi kuin annettu arvo, louhinta lasketaan aina kuutioina riippumatta sen paksuudesta.
Rajaustiedoston nimi. Rajaustiedosto on normaali elementtilistassa oleva vektoritiedosto. Tiedostossa olevat viivat upotetaan tulostiedostoon ja vain niiden lasketaan. Jos rajausviivoja on useita, lasketaan massat erikseen kullekin alueelle. Rajausviivojen on oltava sulkeutuvia ja niillä on oltava viivanumero, jota käytetään tulostiedossa alueen tunnuksena. Jos rajausviivojen alueet menevät päällekkäin, massat lisätään vain ensimmäiseen alueeseen.
Laskee massat rajaustiedoston viivojen ulkopuolelta.
Tallentaa lasketut massat rajausviivojen ominaisuuksiksi.
Laskee tulostiedostoon kaikkien pintojen vinopinta-alat. Pinta-ala lasketaan vain kyseisen pinnan massojen alueen yläpinnasta.
Määrää tulostiedoston muodon. Jos rasti on päällä, käytetään taulukkomuotoa. Muussa tapauksessa käytetään listamuotoa. Taulukkomuoto sopii paremmin tulosten viemiseen taulukkolaskentaan. Katso esimerkit sivun lopusta.
Desimaalien määrä massalaskennan tuloksissa. Negatiiviset arvot pyöristävät kokonaisosaa: -1 pyöristää 10:een ja -2 pyöristää 100:aan.
Jokainen alue erikseen, mikäli rajaustiedostossa on useita rajausviivoja. Vain sulkeutuvat viivat voivat toimia rajausviivoina.
Tallentaa massojen alueet uuteen vektorielementtiin.
Massalaskennan tulokset kirjoitetaan laskennan tulostiedostoon [user]/volume_grid.txt. Tällä toiminnolla voit katsella tuloksia editorissa laskennan jälkeen. Tulostiedoston muotoon vaikuttavia asetuksia voidaan vaihtaa ja näyttää tulokset uudestaan tarvitsematta laskea massoja uudestaan.
Shift-näppäimen kanssa tulostiedosto kirjoitetaan tabuloinneilla erotetussa muodossa, josta tulokset on helposti kopioitavissa esimerkiksi Exceliin. Desimaalierotin on oletuksena pilkku, mutta se voidaan vaihtaa erikoisasetuksella ResultDecimal. Alt-näppäimen kanssa tulokset kirjoitetaan mallinetiedoston kanssa.
Pintojen nimet haetaan pintatunnuksen T1 mukaan kooditiedostosta. Huomaa, että massalaskentaa varten pinnoille voidaan antaa kaksi puolipisteelä erotettua nimeä, joista jälkimmäistä käytetään massalaskennan tuloksissa.
Massalaskentaan on myös kaksi muuta menetelmää: mallien yhdistäminen ja poikkileikkaukset.
Esimerkki listatyyppisestä tulostuksesta:
Massalaskenta : Neliöverkko Neliölouhinnan raja: 1.00 (Kaltevuus 7.00) Rajaustiedosto: C:\Users\Mikko\Data\Model\Volume\Kasa\raja.xyz Tiedostot: C:\Users\Mikko\Data\Model\Volume\Kasa\kasa.ne0 Ruutukoko: 1.0 Yhteensä Pinta Alue Tilavuus Koodi Täyttö 9725.00 74040.70 11 Alue: Area1 Pinta Alue Tilavuus Koodi Täyttö 5707.00 26637.90 11 Alue: Area2 Pinta Alue Tilavuus Koodi Täyttö 4018.00 47402.80 11
Esimerkki taulukkotyyppisestä tulostuksesta:
Massalaskenta : Neliöverkko Neliölouhinnan raja: 1.00 (Kaltevuus 7.00) Rajaustiedosto: C:\Users\Mikko\Data\Model\Volume\Kasa\raja.xyz Tiedostot: C:\Users\Mikko\Data\Model\Volume\Kasa\kasa.ne0 Ruutukoko: 1.0 Pinta Täyttö (11) Alue Tilavuus Alue: Area1 5707.00 26637.90 Alue: Area2 4018.00 47402.80 Yhteensä 9725.00 74040.70
Toimintoon liittyy erikoisasetuksia.
Jos eri kuin nolla, laskee kallioporauksen pinta-alan kohdista, joissa rakenteen jyrkkyys on suurempi kuin annettu raja-arvo.
Tabuloidun tulostiedoston käyttämä desimaalierotin. Joko pilkku (0) tai piste (1).
Katso myös: Erikoisasetusten käyttö