Tavallisesta tietokantataulusta voidaan lukea myös viivatyyppistä tietoa. Samassa tietueessa on oltava viivan alku- ja loppupisteen koordinaatit sekä kaikki muu viivaan liitettävä tieto.
Erityispiirteenä viivalla ovat aluetunnus oikealle ja vasemmalle puolelle
Ohjelma muodostaa viivan pätkistä yhtenäiset alueet, joiden ominaisuutena on alueen sisäpuolen tunnus. Tunnusta käytetään mm. Kuopio-lisätoiminnossa.
Aluetunnukselle on varattu kiinteät indeksit (111-112) ohjaintiedostossa.
Virtaaman suunnalle on varattu kiinteä indeksi (113) ohjaintiedostossa:
-1 = virtaama viivan suuntaan (kaivosta pois)
+1 = virtaama vastakkaiseen suuntaan (kaivoon päin)
Ohjelman on tiedettävä missä kentissä näitä ohjaavat arvot ovat, jotta ne voidaan huomioida viivan mahdollisen käännön yhteydessä. Tästä syystä käytössä on kiinteät indeksit.
Tavallisesta tietokantataulusta voidaan lukea myös tekstityyppistä tietoa. Tekstin tiedot luetaan ensin ominaisuuksiksi ja muutetaan sitten teksteiksi. Teksteille on varattu kiinteät arvot (190-199) ohjaintiedostossa. Tekstin lisääminen, päivittäminen ja poistaminen ovat myös käytössä.
Ohjaintiedostossa pitää antaa desimaalien määrä reaaliluvuille, muuten oletuksena on 0 desimaalia. Poikkeuksena ovat koordinaatit, joilla oletuksena on 3 desimaalia.
Esim. säteen, pinta-alan tms. kantaan vientiä varten on määritettävä haluttu tarkkuus, muutoin tarkkuudeksi tulee 0 desimaalia.
Koordinaateilla on seuraavat säännöt :
7 X N 0 millin tarkkuus
7 X N 0.0 metrin tarkkuus
7 X N 0.2 senttimetrin tarkkuus
7 X N 0.4 millin osan tarkkuus
Muilla reaaliluvuilla on lähes samat säännöt, mutta ens. tapaus on erilainen
101 Sade N 0 #1Sademetrin tarkkuus
101 Sade N 0.0 #1Sademetrin tarkkuus
101 Sade N 0.2 #1Sadesentin tarkkuus
Kannattaa huomata, että vaikka kanta itsessään pitää arvot 16 merkitsevän numeron tarkkuudella (mahdollisesti enemmänkin), desimaalien määrä riippuu yo. määrityksistä, koska kaikki tieto viedään ASCII-muodossa ja tässä annettu tarkkuus menee kantaan.