Autocad DXF-siirtotiedostot.
Jos kooditiedosto on annettu, muunnin siirtää myös symbolit, viivatyypit ja värit annetussa mittakaavassa. Symbolit siirretään blokkeina, joiden nimeksi tulee ko. koodin tunnus. Jos ohjaintiedostossa on määrätty koodille blokki, käytetään kuitenkin tätä nimeä, vaikka symboli tuleekin kooditiedostosta.
Jos tekstin koko on positiivinen (annettu millimetreinä 3D-Win:ssä), kerrotaan se arvolla 0.8, jotta se menee suunnilleen saman kokoisena DXF-formaattiin. Tämä johtuu kirjainten erilaisista määrittelyistä (font cell size).
Formaatin alkutiedosto voi sisältää makroja ja tiedoston ominaisuustietoja.
Jos alimmainen kohta Ominaisuus on valittuna, luetaan kaikki DXF-tiedostossa olevat ominaisuudet pisteelle. Jos muissa kohdissa on annettu ominaisuuden nimi ja ao. kohta on valittuna, muutetaan luettu ominaisuus pisteen koodikenttään tai koordinaattiin. Muutettu ominaisuus ei jää tavalliseksi ominaisuudeksi. Näin voidaan lukea esimerkiksi PNO-niminen ominaisuus suoraan pisteen T4-kentän arvoksi. Jos alimmainen kohta (Omin.) ei ole valittuna, voit muuttaa ominaisuuksia kenttien arvoksi, mutta pisteelle ei jätetä yhtään tavallista ominaisuutta.
Ominaisuuden nimi, jonne pisteen/viivan alkuperäinen layer-nimi talletetaan. DWG-tiedostossa oleva alkuperäinen Layer-nimi talletetaan pisteen/viivan attribuutiksi. Jos kirjoitusformaatissa on määritetty sama nimi, kirjoitetaan DXF-formaattiin ko. attribuutin arvo eli alkuperäinen layer-nimi tai muu koodi, jos tieto on luettu muusta formaatista.
Valitse ne kentät, mitkä kirjoitetaan DXF-tiedostoon pisteelle ominaisuuksina, ja anna ominaisuuksille nimi. Varsinaisten ominaisuuksien (3D:n ominaisuudet) nimiä ei voi vaihtaa tässä. Jos kentän arvo on tyhjä, sitä ei kirjoiteta DXF-tiedostoon.
Pisteillä, joilla on ominaisuuksia ja jotka halutaan lähettää AutoCad:iin, tulee olla määrättynä piirtosymboli kooditiedostossa. Jos ominaisuuksia on valittu kirjoitettavaksi DXF-tiedostoon, kopioidaan taiteviivojen pisteet hajapisteiksi, koska DXF-formaatissa viivoilla (tai viivan pisteillä) ei voi olla ominaisuuksia. Jos haluat määrätä käytettävän blokin nimen, DXF.LAY-tiedostossa tulee olla rivi, jossa ko. koodille on määrätty taso (Layer) ja käytettävän blokin nimi (Block). Katso myös Ominaisuuden koko ja riviväli.
Jos teksin asemointina on 5 ja tekstissä esiintyy desimaalipiste, kirjoitetaan teksti kahtena osana siten, että desimaalipiste tulee tasan tekstin asemointipisteen päälle. Tämä koskee vain vaakasuoria tekstejä. Katso myös Erikoisasetus SkipTextDivide.
Ohjaintiedosto määrittää tasojen (LAYER) koodauksen. Pisteen, viivan tai tekstin koodi vaihdetaan ohjaintiedoston määräämäksi tasonimeksi tai päinvastoin.
Ohitetaan DXF-tiedoston otsikkotiedot eli kaikki rivit ennen ENTITIES-riviä.
Murtoviivan (POLYLINE-elementti) PolyFlag-arvoa ei käytetä viivojen muodostamiseen.
INSERT kirjoittaa hajapisteet INSERT-tyyppisinä pisteinä. Käytä BLOCK käyttää ohjaintiedostossa määrättyjä blokkeja. Ei vaikutusta, jos käytetään kooditiedostoa.
Kirjoitettavan viivatyypin valinta. Mahdolliset yhden pisteen viivat muunnetaan hajapisteiksi ennen kirjoittamista.
Tekstien, viivatyyppien ja symbolien mittakaava.
Ominaisuuden tekstin koko ja riviväli metrisenä arvona. Riviväli tarvitaan, jos pisteellä on useita ominaisuuksia.
Koska DXF-tiedostossa ominaisuus on tavallaan tekstiä, voit antaa myös ominaisuuden tekstin koon ja tekstin rivivälin metrisenä arvona. Oletusarvot: koko=2.5, siirto=3.0. Tekstin kokoa käytetään myös tekstin siirtämiseksi oikealle.
Ohjaintiedosto määrittää tasojen (LAYER) koodauksen. Pisteen, viivan tai tekstin koodi vaihdetaan ohjaintiedoston määräämäksi tasonimeksi tai päinvastoin. Tiedostoon voidaan määrittää seuraavat kohdat:
Siirrettävän kohteen koodi (T3). Ensimmäinen koodi on oletuskoodi.
Tason nimi Autocadissa. Jos tason nimeksi antaa makron #CODE_T3, ohjelma hakee kooditiedostosta kyseistä koodia vastaavan selitysosan.
Yhdistelmä seuraavista optioista:
0 kaikki kohteet
1 vain pisteet
2 vain viivat
4 vain tekstit
Blokin nimi. Jos blokin nimeksi antaa makron #SYMBOL, ohjelma hakee kooditiedostosta kyseistä koodia vastaavan symbolin nimen.
Tällä voidaan ohjata koodi/tasokohtaisesti mitä ominaisuuksia pisteelle kirjoitetaan. Arvo on binäärisumma, joka määrää mitkä pisteen kentistä/ominaisuuksista kirjoitetaan attribuuttina DXF-tiedostoon. Jos muuntimen Muut-asetukissa on määrätty ominaisuuksien käytöstä, ovat ne vahvempia kuin tässä annetut asetukset. Koska DXF-tiedostossa ominaisuus on tavallaan tekstiä, Muut-kohdassa voit antaa ominaisuuden tekstin koon ja tekstin siirron.
1=T1-kenttä
2=T2-kenttä
4=T3-kenttä
8=T4-kenttä
16=T5-kenttä
32=T6-kenttä
64=X-kenttä
128=Y-kenttä
256=Z-kenttä
512=kaikki ominaisuudet
Vapaa kommentti
! code layer opt block attrib comment
0 Def_layer 3 3D //
1 L1 0 B1 12 //
2 L2 0 - 12 //
3 L3 0 B3 12 //
C90 90 1 B90 512 //
120 120 1 BX20 //
121 Point121 1 B121P //
121 Line121 2 B121L //
122 Layer122 1 B122P //
123 Layer123 2 B123 //
140 Layer140 2
Muuntimeen liittyy erikoisasetuksia.
Lista koodeista, joilla tekstiä ei jaeta osiin.
Poistaa samat tekstit liian lähellä toisiaan.
Kirjoittaa POLYLINE-tyyppisen taiteviiva määreellä "Inserted by curve fitting".
Ohittaa tasot, joita ei ole määritelty ohjaintiedostossa.
Katso myös: Yleiset erikoisasetukset.